Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu
Talouden ja hallinnon koulutusohjelma

Peppina Lindfors 9500502

Itämaan taitajat - miten tehdä tunnetuksi itämaista tanssia taidetanssina.

Case: Masrah ry

Valmistumisvuosi 1999, 61 sivua

Tiivistelmä

Työn tavoitteena on ollut löytää keinoja itämaisen tanssin tunnettuuden parantamiseksi nimenomaan taidetanssina, hyvänä harrastusliikunnan muotona se jo tunnetaankin. Mitä pitäisi tehdä, jotta itämainen tanssi miellettäisiin tanssiksi tanssien joukossa? Tätä ongelmaa tutkin laatimalla helsinkiläiselle Masrah ry:lle markkinointistrategian, jonka avulla se voisi tehdä itseään tunnetummaksi tanssiryhmänä ja antaa näin ikään kuin kasvot itämaiselle tanssille Suomessa.

Tutkimusmenetelmänä on käytetty pääasiassa laadullista tutkimusta haastattelemalla itämaisen tanssin ammattilaisia heidän itsensä käyttämistä markkinointikeinoista sekä selvittämällä heidän näkemyksiään omasta yhdistyksestään Masrahista. Haastattelututkimuksen toisessa osassa on haastateltu tanssin vaikuttajia. Näiden avulla on selvitetty itämaisen tanssin asemaa Suomessa, sen yleistä tunnettuutta sekä selvitetty keinoja, joita pitäisi käyttää tämän tanssilajin nostamisessa suuren yleisön tietoisuuteen. Lomakekyselyllä selvitin lisäksi, ketkä kuuluvat itämaisen tanssin ja Masrahin nykyiseen asiakaskuntaan.

Kirjallisena lähdemateriaalina on käytetty lähinnä taiteen markkinoinnin kirjallisuutta. Taiteen markkinointi on lähellä minkä tahansa palvelun markkinointia, erikoispiirteinään kuitenkin elämyksen tuottaminen, tuottamisen riski, koska yleisön reaktioita ei voida ennakoida, sekä tuotteen, esityksen, lyhyt elinkaari. Pitkällä aikavälillä ja erityisesti tunnettuutta luotaessa tuotteena voidaan kuitenkin nähdä koko tanssiryhmä ja tavoitteena pitkäaikainen asiakassuhde.

Tärkeintä toiminnassa on oma tuote, se tarjonta, mitä Masrahilla on muille annettavanaan. Sitä on jatkuvasta kehitettävä ja sen korkeasta laadusta huolehdittava. Nonprofit-taideyhdistyksen on tärkeää tuntea paitsi itsensä, omat vahvuutensa ja heikkoutensa, myös oma toimintaympäristönsä. Ketkä ovat nykyisiä asiakkaita, mitkä ovat heidän odotuksensa ja mistä he saavat tietonsa esityksistä sekä ketkä ovat kilpailijoita. Vaikka asiakkaan ymmärtäminen onkin tärkeää taideyhdistyksen markkinoinnissa, ei silti voida toimia täysin heidän mieltymystensä ehdoilla. Muut samankaltaiset esiintyvät ryhmät kannattaa nähdä pikemminkin mahdollisina yhteistyökumppaneina kuin uhkina itselle. Taideyhdistyksen kilpailijat tulevatkin yleensä muualta kuin omalta alalta.

Yhdistyksen keinoja rajoittaa usein varojen puute. Onkin mietittävä tarkoin käytettäviä keinoja ja sitä, keille ne suunnataan. Pienellä budjetilla toimivalle yhdistykselle suullinen viestintä ja suora myyntityö ovat markkinointiviestinnän muodoista tärkeimmät. Parhaat keinot oman toiminnan tunnetuksi tekemiseksi ovat erilaiset myynninedistämistoimet, suoramainonta ja suhdetoiminta. Suhdemarkkinoinnilla on mahdollista löytää yhteistyökumppaneita, joita voisivat olla yritykset, muut tanssiryhmät sekä tanssifestivaalit. Tunnettuuden lisäämiseksi tarvitaan myös uutta yleisöä. Tietoa omasta toiminnasta on aktiivisesti levitettävä.

Avainsanoja: taiteen markkinointi, itämainen tanssi, nonprofit-yhdistys, strateginen suunnittelu